#urbanismi

Aikaisemmin ränttitöötin lisäksi kirjoitin Helsingin kaivokadun tulevasta muutoksesta blogiin. Yritin tehdä siitä hieman positiivisemman ja vähemmän ränttäävän, koska itse ajattelen, että Kaivokadun muutos saattaa käynnistää kokonaan uuden suunnan, jonka myötä paremman Helsingin kehittäminen saa vauhtia ja muuttuu helpommaksi. Projekti on tervetullut muutos, jota on syytä juhlia ☺️ https://saaste.net/blogi/2026/kaivokadun-muutos-luo-pohjan-paremmalle-helsingille/ #urbanismi

Varoitus! Pitkä räntti!

Yle kirjoitti tarkoitushakuisen jutun, johon oli koostettu yhteen Kaivokadun päätöksestä tyrmistyneiden ajatuksia. Vaikka juttu on ihan päätön, se on hyvä esimerkki car brain -ajattelusta.

Alla on joitakin poimintoja ja kommentteja jutusta.

“Toisaalta, jos pysäköintipaikkoja olisi enemmän, autoilijoista voisi tulla asiakkaitakin.”

Ehkä, mutta todennäköisesti ei. Helsingin keskusta on täynnä parkkipaikkoja, joista monet ovat tyhjillään. Silti suurin osa kaupungin liikennevaihdosta tulee kaikilta muilta kuin autoilijoilta. Autoilijat myös käyvät keskustassa harvimmin kuin muilla kulkumuodoilla liikkuvat - ja tämä siis siitä huolimatta, että Helsinki on täynnä vapaita parkkipaikkoja.

“Parasta olisi, että Espalla olisi autoille pysäköintipaikkoja ja ohikulkuliikenne olisi jossain muualla.”

Jos alueella on parkkipaikkoja, siellä on myös autoliikennettä. Autot eivät mystisesti teleporttaa parkkiruutuihin. Espalla ei ole tilaa kuin muutamalle onnettomalle parkkiruudulle, joten pysäköinnin maksimointi ei todellakaan ole paras ratkaisu. Paras ratkaisu on se, että Espasta tehdään mahdollisimman viihtyisä ja houkutteleva niille ihmisille, jotka tuovat eniten rahaa, eli julkisen liikenteen käyttäjille.

“Jos autoilijat suuntaavat kauppakeskuksiin kaupungin ulkopuolelle, se vähentää Helsingin elinvoimaisuutta.”

Toistan: autoilijat ovat vähemmistössä mitä tulee Helsingin keskustan taloudelliseen elinvoimaisuuteen. Kaupungit eivät kuole autoilijoiden puutteeseen paitsi silloin, kun koko kaupunki on rakennettu autoilun varaan. Helsinki ei ole.

“[Ravintoloitsijan] mielestä autot kannattaisi mieluummin häätää Esplanadilta. Tässä on kaunis maisema ja puisto täynnä autoja, ei mitään järkeä.”

Samaa mieltä. Siinä ei ole mitään järkeä ja Espa olikin paljon parempi tannoisen kokeilun aikaan. Se olisi ollut vielä parempi, jos se toinenkin autokaista olisi suljettu yksityisautoilulta.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että autoliikenne siirretään jonkin muun alueen riesaksi. Autot ovat kaupunkikeskustoissa riesa eikä ratkaisu ole niiden siirtely, vaan autoliikenteen vähentäminen ja poistaminen.

“Kassavirtaa ei saada ainakaan sillä, että tukitaan liikenne, koska ei kukaan sitten halua tulla tänne, se on hyvin yksinkertaista.”

Paitsi ettei se selvästikään ole yksinkertaista. Tämä on esimerkki siitä, että yrittäjät eivät tiedä millä heidän asiakkaansa liikkuvat. Toistan jälleen: suurin osa kaupungin liikevaihdosta tulee muilta kuin autoilijoita. Meillä on jo nyt keskustassa autoruuhkia ja silti ne kaikki muut ihmiset tuovat enemmän rahaa kuin autoilijat. “Kukaan ei tänne halua” ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Yrittäjän ajatus ei kuitenkaan riitä siihen, että hän keskittyisi optimoimaan ympäristöä sille porukalle, joka sitä rahaa oikeasti tuo.

“Kaupungin tehtävä on järjestää julkiset parkkipaikat, jotka ovat suhteellisen edullisia.”

Minkä ihmeen takia kaupungin pitäisi uhrata parhainta ja arvokkainta maapinta-alaa autojen seisottamiseen? Se on monissa tilanteissa huonompaa maankäyttöä kuin tyhjä tontti, sillä tyhjä tontti ei houkuttele kaupunkiin ympäristöä pilaavia autoja. Kaupungissa on jo nyt vaikka kuinka paljon edullista parkkitilaa, mutta se ei autoilijoille kelpaa.

Tämä koko juttu on esimerkki siitä, että ihmiset ajattelevat edelleen autoilun olevan kaupungille positiivinen asia. Ihmiset kyllä tunnistavat kommenteissa autoilun ongelmat, mutta ajatus ei riitä siihen, että he kykenisivät miettimään, millä siitä ongelmasta pääsisi eroon.

Ajatus kantaa vain siihen, että se ongelma siirretään jonkun muun riesaksi tai siihen, että kun tarpeeksi silitellään myötäkarvaan, ongelma vähenee. Ei se vähene. Kun rakennetaan autoilulle, saadaan autoilua ja autoilu on kaupungille pitkälti negatiivista toimintaa.

Kaupunkikeskustaa pitäisi rakentaa ihmisille, ei autoilulle. Sieltä se raha tulee ja mitä miellyttävämmäksi ja houkuttelevammaksi keskusta tehdään ihmisille, sitä enemmän ihmiset siellä myös asioivat ja käyttävät rahaa.

https://yle.fi/a/74-20224860

#kaupunkisuunnittelu #urbanismi

Autoruuhkiin liittyvässä keskustelussa ratkaisuksi ehdotetaan usein kapasiteetin kasvattamista kaistoja lisäämällä. Loogiselta tuntuva ratkaisu ei kuitenkaan usein toimi, kiitos ilmiön nimeltä itseään kasvattava liikenne. Kirjoittelin ilmiöstä blogiin. Mukana on myös vertailulukuja maailman vilkkaimmasta moottoritiestä sekä metrolinjasta. Löysin lukuja myös Helsingin metrosta sekä Kehä I:stä, joka on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie. Kipinä kirjoitukseen kumpusi parin päivän takaisesta lentoautokeskustelusta. https://saaste.net/blogi/2026/itseaan-kasvattava-liikenne/ #kaupunkisuunnittelu #liikennesuunnittelu #urbanismi

Aamuruuhkaa Utrechtissa, Alankomaissa. Haluan kiinnittää huomion muutamaan asiaan. 1) Hiljaisuus. Tällainen määrä ihmisiä menossa töihin, eikä liikenteestä lähde juuri minkäänlaista ääntä. Kuvittele sitä melua ja ruuhkaa, jos jokainen näistä ihmisistä menisi töihin autolla. 2) Pyöräilevien naisten määrä. Autolähtöinen suunnittelu palvelee ensisijaisesti miehiä. Pyöräilevien naisten määrä on hyvä merkki siitä, että asioita on tehty oikein ja liikenteestä on rakennettu tasa-arvoisempaa. 3) Pyörien ajoasento. Iso osa pyöristä tarjoaa pystyn ajoasennon. Nämä ovat pyöriä, jotka on tarkoitettu arkeen. Monet kokevat pystyn ajoasennon miellyttävämmäksi ja lisäksi siitä asennosta on myös helpompi havaita ympäristöä. Pyörät ovat käytännöllisiä, eivät urheilullisia harrastevälineitä. 4) Liikenneohjauksen puute. Liikennevalot ovat autoiluinfrastruktuuria. Tällainen määrä pyöräileviä ihmisiä kykenee ongelmitta liikkumaan ja neuvottelemaan aikeensa ilman valo-ohjausta. 5) Ajoasusteet. Ihmiset eivät pukeudu matkaan, he pukeutuvat kohteeseen. Arkipyöräilyä arki- ja työvaatteissa. https://www.youtube.com/watch?v=vEpjPRs4Iio Videon lähde: @BicycleDutch@mastodon.social Muokkaus: lisäsin 5. kohdan. #pyöräily #arkipyöräily #utrecht #alankomaat #kaupunkisuunnittelu #urbanismi

En ole hetkeen kirjoittanut blogiin urbanismijuttuja, joten päätin katkaista hiljaiselon. Aiheena on rakennettu kätevyys. Se tuli mieleeni muutamien pyöräilyaiheisten keskustelujen myötä. Yllättävän usein törmää ajatukseen siitä, kuinka kävely, pyöräily ja julkisen liikenteen käyttäminen on epäkätevä tapa liikkua - tai ainakin epäkätevämpi kuin autoilu. Ajatellaan, että kätevyys tai epäkätevyys on jotenkin kulkuneuvoon sisäänrakennettu ominaisuus. Tämä ei kuitenkaan pidä juuri koskaan paikkaansa. Yksi kulkumuoto on muita kätevämpi lähinnä siksi, että sen kätevyyteen on panostettu useampi vuosikymmen - usein muiden kulkumuotojen kustannuksella. https://saaste.net/blogi/2026/rakennettu-katevyys/ #kaupunkisuunnittelu #liikennesuunnittelu #urbanismi

Itseäni on hymyilyttänyt kun autoriippuvaiseksi itsensä tehneet ihmiset itkevät nyt siitä, kuinka kallista polttoaine on. Mikäli paskapäävaltioiden sotatoimet jatkuvat pidempään, öljyriippuvuus alkaa todennäköisesti tuntua enemmän myös omassa lompakossa. Voin kuitenkin lohduttautua sillä, ettei se tule vaikuttamaan omaan liikkumiseeni. Vaikka öljykriisit tulevat kaikille kalliiksi, niissä on se mukava piirre, että ne voivat antaa mukavan sysäyksen parempien kaupunkien rakentamiselle. Ne eivät tee sitä kuitenkaan itsestään ja historiasta löytyy esimerkkejä suuntaan ja toiseen. Toivottavasti kaupunkisuunnittelijat ja parempien, ihmisystävällisien kaupunkien puolestapuhujat käyttävät tilaisuuden hyväkseen. Nyt on täydellinen aika edistää kehitystä, jossa kaupunkeja rakennetaan ihmisille eikä autoille. @notjustbikes@social.notjustbikes.com julkaisi aiheesta mainion videon, jossa käydään läpi niitä eroja, joilla USA ja Alankomaat reagoivat 70-luvun öljykriiseihin. Aikamoinen ero ja lopputulos näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=eXNLaHsKMz8 #kaupunkisuunnittelu #urbanismi

Taas näitä videoita, joita jokaisen pitää katsoa. Osa 7434. USA:ssa öljykriisin aikaan päätettiin, että autojen on kulutettava vähemmän polttoainetta. Sekös autoteollisuutta harmitti kun piti käyttää rahaa moiseen roskaan. Erityisesti autovalmistaja American Motors (Jeep) kipuili päätöksen kanssa ja yrityksen olemassaoloa suojellakseen lakiin laitettiin lobbauksen seurauksena poikkeus, jonka myötä työjuhdaksi tarkoitettujen lava-autojen ei tarvitse täyttää sen enempää kulutus- kuin turvallisuusvaatimuksiakaan. Yhtäkkiä yksi autovalmistaja sai rakennella autoja eri pelisäännöillä kuin kaikki muut ja sehän ei tietenkään muille kelvannut. Niinpä kaikki alkoivat rakentaa autoja samalla hengellä kuin American Motors: bensasyöppöjä, suuria ja turvattomia. Mutta koska rakennustarvikkeita kuskaavia landepaukkuja oli varsin vähän, autoja lähdettiin markkinoimaan uudelle ryhmälle: perheille. Temppu onnistui ja rahassa kylpevät boomerit innostuivat ostelemaan näitä tankkeja kotipihoilleen. Koska autoteollisuuden ei edelleenkään tarvinnut laittaa rahaa turvallisuuteen, myös se pyöriskeli rahassa. Autoja voitiin valmistaa halvemmalla ja ne saatiin myytyä kalliimmalle. Tämän seuraus on se, että USA on täynnä jättimäisiä, bensaa rohmuavia tappokoneita, joista käytetään myös lyhennettä SUV. Autot ovat erityisen vaarallisia kaikille autojen ulkopuolella oleville, kuten tavallista. Tämä on myös johtanut kilpavarusteluun, jossa kukaan ei uskalla enää ajaa pienellä autolla, koska pelkää oman turvallisuutensa puolesta. Kannattaa katsoa video, sillä tämä sekoilu on yrittänyt jo hyvän tovin rantautua myös Eurooppaan. Meillä täällä on varsin tiukat turvallisuus- ja päästövaatimukset, mutta myös meiltä on löytynyt porsaanreikä, jonka myötä tänne on saanut tuoda USA:sta samoja tappokoneita. Ikävä kyllä myös meiltä löytyy niitä vatipäitä, joiden ego vaatii tällaisten rakkineiden ostamista. Osa päättäjistä on jopa väläytellyt, että USA:n roskastandardit kelpuutettaisiin sellaisenaan myös Euroopassa. Mitä siitä, vaikka miljoonia ihmisiä kuolee, kunhan massikeisarit saavat miljoonansa. https://www.youtube.com/watch?v=JPm4de6-eTg #urbanismi #WarOnCars

Finncycle-tutkimushankkeen loppuraportti on mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti huomioni kiinnittyi kohta, jossa Suomen touhua vertailtiin Alankomaihin. Siinä missä Alankomaissa kaupunki- ja liikennekehityshankkeet tehdään 10-20 vuodeksi eteenpäin ja niihin myös sitoudutan, Suomessa suuntaa vaihdellaan neljän vuoden välein. Lopputuloksena syntyy hyvin vähän ja sekin vähäinen on varsin rikkonaista. Pahimmillaan uudet päättäjät vesittävät edellisen neljän vuoden työn. Hyvä esimerkki tästä on kovasti pidetty ja liikkumattomuutta hurjasti vähentänyt polkupyöräetu, joka päätettiin nykyisen hallituksen toimesta lakkauttaa. Reportissa on paljon muitakin kiinnostavia havaintoja ja lisäksi se päättyy 13 suositukseen, joiden avulla kaupungeista rakennetaan kestäviä ja ihmisystävällisiä. https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2026-02/finncycle-tutkimushanke-2023-2025-loppuraportti-ja-suositukset.pdf #kaupunkisuunnittelu #urbanismi #pyöräily #jalankulku